Timo Soinin Ploki

Kaikki blogit puheenaiheesta Maa- ja metsätalous

Miksi suomalainen metsänomistaja tarvitsee niin paljon tukia?

Suomessa on kuulemma metsää hyödynnettäväksi vaikka kuinka ja raaka-aine on maailman parasta. Metsässä on biotalousstrategian mukaan Suomelle merkittävät mahdollisuudet. Miksi sitten metsänomistajia pitää tukea niin paljon?

Kun metsänomistaja päättää tehdä hakkuun kauempana tiestä, tarjoaa valtion hänelle tukea metsätien rakentamiseen.

Kun hakkuut on tehty ja tili saatu tulee valtio taas mukaan eri tukien muodossa.

Uuden metsän alkaessa kasvaa tarjoaa valtio tukea taimikon varhaishoitoon.

Avohakkuukielto ja juurikääpä

Maanantaina pyörähtää käyntiin uusi tutkimushankkeemme, jossa kartoitetaan metsiemme pahimmalle tuhonaiheuttajalle - eli tyvilahoa aiheuttavalle kuusenjuurikäävälle - kestävyyttä tuottavan geenin esiintymistä kuusen jalostuspopulaatiossa. Geeni on löytynyt äskettäin ruotsalaisissa tutkimuksissa ja se vähentää juurikäävän kasvua noin neljänneksen.

Kyseessä on vahvasti soveltava tutkimus, jonka tulosten voidaan odottaa siirtyvän metsien hyödyksi suhteellisen nopeasti. Oman näkemykseni mukaan se voi tapahtua kahdella tavalla.

Välttämätön, mutta ei ongelmaton kausityö

Hallitus on säätämässä lakia, jolla säädellään EU:n ja Euroopan talousalueen ETA:n ulkopuolisten maiden kansalaisten tuloa kausityöntekijäksi Suomeen. Kausityöntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka työsuhde kestää alle kolme kuukautta.

Tällä hetkellä EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten työlupa-asioista säädetään ulkomaalaislaissa. Ulkomaalaislain mukaan alle kolmen kuukauden työhön tuleva ei tarvitse oleskelulupaa voidakseen tehdä töitä. Kausityöntekijöistä onkin tullut välttämätön osa maatalouden työvoimaa.

Metsäteollisuus nyt!

Metsiä pidetään virheellisesti kansallisena omaisuutena, vaikka se on kaiken luonnon perustaa koko maapallolla.

Toivottavasti metsäteollisuuden piirissä kiinnitettäisiin vieläkin enemmän huomiota luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen, jolloin ikimetsiä ja vanhoja metsävyöhykkeitä yleensä pyrittäisiin lisäämään. Onhan se kiva ostaa kaupasta uudiskartonkiin pakattu tuote, jos ekologinen leima on myös tuotepaketin tekijällä kunnossa!

Olemme syntyneet metsään

Suomessa vuonna 1929 aloitettiin kasvavan pienpuukysynnän vuoksi nostamaan metsiemme käyttöastetta. Jo silloin huomattiin, että luomalla tehometsätalous voimme nousta suosta.

Silloisten poliitikkojen mielessä oli työttömyyden pienentäminen, eli mikään ei ole niistä ajoista juurikaan muuttunut. Kun 1925 oli paperiteollisuus Suomessa maksanut työväestölle palkkaa 350 miljoonaa markkaa oli 1929 tavoitteena jo 450 miljoonaa markkaa työväestön osuudeksi.

Vetoomus metsiemme puolesta

On harhauttavaa väittää, että metsiemme hakkuut olisivat tuhoisampi teko kuin lämmittää asuntojamme kivihiilellä. Ihmisellä joka kaikessa hiljaisuudessa avaa ja hyväksyy kivettyneen hiilivaraston käytön maan uumenista, ei ole oikeutta nikotella metsien hakkuiden haitallisuudesta. Se on kovin kaksinaismoraalista itkeä uusiutuvaa energiaa vastaan fossiilisten energiavarojen käyttäjänä.

Suomalaisten tulisi kokonaan kieltäytyä fossiilisten energioiden käytöstä.

Suomessa kasvatetaan metsää

Mika Lintilä on jämäkkänä ja hän uhoaa, että hakkuuoikeudet hankitaan vaikka mistä, mutta bio-hankkeita ei nollata.

Se onkin miehen puhetta. Jos luvassa on parinkin miljardin liikevaihto ei siinä 20 miljoona hakkuuoikeuksista juurikaan paina. Ihetyttää vain , että mihin se raha, eli Suomen maksama 20 miljoonaa sitten käytetään?

Osaisiko Sirpa Pietikäinen tai Heidi Hautala tähän vastata?

Biotaloutta ja doubletalkkia

Tekniikka ja talouslehdessä oli artikkeli tällä hetkellä paljon puhuttavan biotalouden sijoittajapaosta: http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/kouvolalainen-yrittaja-sijoitti-suuria-summia-biohankkeeseen-sitten-kiinalaiset-lahtivat-6663934 Tämä suomalainen biotalous innovointi oli pitkälti poliittista doubletalkia, eli mustan väittämistä valkoiseksi, joten ei ole mikään ihme, että sijoittajat katoavat, jos hype joutuu v

Metsä on taloutemme vihreää ydintä

 

 

Jos aiheuttaa EU:n yhteinen maatalouspolitiikka parran pärinää, on syytä olla huolissaan myös metsäpolitiikan kannalta. Yhteinen maatalouspolitiikka ei varsinaisesti ole ollut menestys, mutta siedettävä pakkopaita. Perin epäreilu se on ollut suomalaista maanviljelijää kohtaan, kun EU asetti Venäjäpakotteet. Nehän vaikuttivat dramaattisesti maataloustuotteidemme vientiin. Pakotteita on helppo katsella Pyrsselin suunnasta, mutta se ei lämmitä itäsuomalaista maitotilallista.

 

Sellunkeitolla ei Suomen talous nouse

Suomen kaltaiselle maalle ainoa tapa nostaa kansantaloutta on viennin lisääminen – tai sen jalostusarvon nostaminen.

Teknologian kehittämiseen on käytetty 40 miljardia viimeisen 25 vuoden aikana eikä kuitenkaan ole syntynyt merkittävää uutta vientituotetta Suomeen Nokian jälkeen. Suomeen pitää saada investointia, joka myös pysyy täällä. Eli sellaista, joka on riippuvainen luonnonvaroistamme ja osaamisestamme. Maa- ja metsätaloudessa on käyttämätöntä potentiaalia – löytyykö poliittista tahtoa?

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä